Pomppiiko Rosetta komeettansa pinnalla?

Rosetta-luotain osui täsmälleen suunnitelman mukaan tänään klo 13.39 Suomen aikaan komeetta Churyumov-Gerasimenkon pintaan ja sen signaali katkesi noin 40 minuuttia myöhemmin. Mutta voi olla, että vielä tätä kirjoitettaessa Rosetta pomppii ja tekee lentonsa päätteeksi vielä komean kierroksen komeetan ympäri.

Tunnelma Euroopan avaruusoperaatiokeskuksessa ESOCissa, Darmstadtissa, Saksassa on surullisen onnellinen, haikea ja tyytyväinen.

Rosetta on tehnyt uskomattoman lennon ja mullistanut kuvamme komeetoista sekä kenties myös aurinkokunnan synnystä. Eilen täällä kerrottiin kaikista alustavista tieteellisistä löydöistä, jotka luotaimen lähettämistä kuvista ja tiedoista on tähän mennessä tehty, ja palaamme näihin vielä tänään laajemmassa artikkelissa sekä videossa. 

Mutta työ ei ole vielä ohitse, sillä tähän mennessä vain noin 5 % kaikista tiedoista on käyty läpi. Puuhaa komeettadatan kanssa riittää siis pitkäksi aikaa eteenpäin.

Juuri siksi tutkijat ovat toisaalta tyytyväisiä. Tyytyväisiä saatuun valtavaan materiaaliin, ja tyytyväisiä siihen, että nyt päästään työhön. Joka tapauksessa lento olisi jouduttu ainakin keskeyttämään hyvin pian, kun komeetta etääntyy Auringosta ja pian Rosetta olisi jouduttu laittamaan horrokseen. Ja koska on mahdollista, että luotain olisi voinut rikkoontua piankin, päätettiin sillä tehdä lennon lopuksi uskaliaita lähiohituksia komeetan päällä ja laskeutua lopulta sen pinnalle. Tuloksena on huimia kuvia ja tietoja, joita ei muuten olisi saatu lainkaan.

Viimeinen kuva (otsikossa) saatiin vain 51 metrin korkeudesta. Kuva on vain 2,4 metriä halkaisijaltaan ja sen yksityiskohdat ovat kooltaan 5 mm.

Samalla kyse on eräänlaisesta eutanasiasta. Hyvin toimiva luotain ohjattiin tarkoituksella itsetuhoon – kyseessä on tieteellisesti kiinnostava ja kunniallinen tapa päättää lento.

Toisaalta voi olla, että luotain ei ole itse asiassa päättänyt vielä lentoaan. Lennonjohdossa pohditaan nyt sitä, olisiko Rosetta voinut pompata pinnalta uudelleen lentoon samaan tapaan kuin Philae-laskeutuja. Philae lensi puolentoista tunnin ajan ensimmäisen pompun jälkeen, ja vaikka nyt laskeutumispaikka oli pinnassa oleva purkausreikä, on mahdollisesti sen pinta sen verran kova, että hitaalla kävelyvauhdilla siihen törmännyt luotain olisikin kimmonnut takaisin lentoon.

Jos näin on käynyt, luotain voi tehdä tuntien kaaren komeetan ytimen ympärillä ja päätyä johonkin toiseen paikkaan. 

Mutta yhtä kaikki, luotain on nyt ohjelmoitu painumaan uneen – siis ei sammumaan. Jos se ei ole siis rikkoontunut törmäyksessä (ja mahdollisissa pomppauksissa), se voi olla myös toiminnassa.

Tämä on lohdullinen ajatus.

Palaamme vielä tänään asiaan uusilla jutuilla.