Kuva: Kevin Gill / Flickr

Cassini-luotaimen radassa ei tuntemattoman planeetan vaikutusta

Mediassa levinneet tiedot uuden planeetan paikan varmistumisesta lienevät perättömiä.

Cassini-luotaimen tiederyhmä julkaisi myöhään perjantaina Suomen aikaa tiedotteen, jossa todetaan, ettei laitteen kiertoradassa ole huomattu selittämättömiä poikkeamia. Tieto kumoaa mediassa levinneet uutiset tuntemattoman planeetan painovoimavaikutuksesta luotaimen rataan, sekä planeetan paikan määrittämisestä Valaskalan tähdistön tienoille.

Tiedotteen takana ovat sekä luotaintiimin johtohahmot että ratalaskujen ekspertit NASAn Jet Propulsion Laboratorystä.

"Vaikka Cassinia olisikin hienoa käyttää uuden planeetan löytämisessä, me emme vain näe sen radassa mitään sellaista, mitä nykymallit eivät selittäisi", pahoittelee Earl Maize, Cassiniprojektin johtaja JPL:stä.

Useat mediat uutisoivat kuluneella viikolla – ilmeisesti Scientific Americanin innoittamana – Saturnusta kiertävän Cassini-luotaimen radasta havaituista poikkeamista sekä niille mallinnetusta huimasta selityksestä.

Uutisissa levisi muutamia virheitä, jotka on syytä korjata. Hypoteettinen yhdeksäs planeetta, lyhennettynä Ykä, heiluttaisi itse asiassa Saturnuksen eikä Cassinin rataa. Koska Cassini-luotain kuitenkin on täysin sidottu Saturnukseen, senkin rata muuttuisi planeetan heiluessa – mutta siis ainoastaan välillisesti, eikä suoraan Ykän vaikutuksesta kuten uutisissa väitettiin. Ja mikäli luotaintiimiin itseensä on uskominen, Cassinin (tai siis Saturnuksen) radan poikkeamiakaan ei toistaiseksi ole havaittu.

Tutkimuksen tärkein anti jää uutisissa hämärän peittoon. Se ennustaa, että mikäli Cassinin (tai siis Saturnuksen) rataa seurattaisiin tarkasti vuoteen 2020 asti, voitaisiin yhdeksännen planeetan sijainti kenties ehkä mahdollisesti lyödä suurin piirtein lukkoon mikäli se on tietyllä suunnalla. JPL:n tutkija William Folkner on samaa mieltä, tosin tiukoin reunaehdoin: "Tästä voisi syntyä havaittava poikkeama Cassinin radassa, mikäli planeetta [Ykä] olisi tarpeeksi lähellä Aurinkoa. Mutta emme ole havainneet mitään selittämätöntä taustakohinan ylittävää poikkeamaa Cassinin aineistossa vuosien 2004 ja 2016 välisenä aikana." Lisäksi Cassini tulee kohtaamaan loppunsa jo ennen vuotta 2020.

Kuva: Fienga et al., A&A 2016

Todennäköisintä on, että Ykä on radallaan paljon kauempana kuin mallin oletus, eli siellä missä se viettää leijonanosan kiertoajastaan. Tutkimuksessa itsessäänkin todetaan, että tuossa tapauksessa planeetan painovoimavaikutus ei olisi enää edes teoriassa havaittavissa Cassinin liikkeistä. Ja kaiken kukkuraksi on vielä täysin auki, onko koko Ykä-planeettaa edes ollenkaan olemassa.

Cassini ehtii lentää Saturnuksen mukana vain hieman vajaat puolet sen kierroksesta Auringon ympäri. Luotain saapui Saturnusta kiertävälle radalle vuonna 2004, ja näillä näkymin laite tuhotaan polttoaineen vähyyden vuoksi Saturnuksen kaasukehässä loppuvuodesta 2017. Saturnuksen koko kierros Auringon ympäri kestää 29 vuotta, etäisyyden Auringosta vaihdellessa välillä 9–10 AU. Hypoteettisella Ykällä vastaavat luvut ovat 10000(–20000) vuotta ja 280–1120 AU.

Asiasta kertoi ensimmäisenä Suomessa Tiedetuubi.

Otsikkokuva: Kevin Gill / Flickr